NÄHTÄVYYKSIÄ

Kirkkokari

Perimätietojen mukaan Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven pohjoispäässä olevan Kirkkokarin eli Pyhän Henrikin saaren läheisyydessä. Saarella on sijainnut Köyliön ensimmäinen kirkko, joka on ollut käytössä vielä 1420-luvulla. Saarelle on pystytetty vuonna 1955 muistokivi, joka kertoo kristinuskon Suomeen tulosta. Saarelle kuljetaan veneellä.

Kirkkokari on nykyisin ainoa roomalaiskatolisten pyhiinvaelluspaikka Pohjolassa. Kesäkuun 18. päivää lähinnä olevana sunnuntaina saarella pidetään katolinen muistomessu.

Köyliön kirkko

Kirkkosaareen johtaa Kepolasta rehevä, yli kaksi kilometriä pitkä koivukuja. Vanhalla hautausmaalla, ikihongikon keskellä sijaitseva kirkko on valmistunut vuonna 1752. Vuonna 1890 rakennettiin nykyinen kellotapuli, joka tehtiin niin korkeaksi, että se näkyisi yli koko pitäjän. Kirkkosaaren rannassa ovat Papinportaat, joita myöten sielunpaimen on saapunut mantereella sijainneesta pappilasta.

Tuiskulan torpparimuseo

Köyliönjoen varressa sijaitsevassa Tuiskulan kylässä on säilynyt paljon vanhaa rakennuskantaa. Maatalouden menneisyydestä kertoo 1934 perustettu Tuiskulan torpparimuseo. Ensimmäinen paikalle tuotu rakennus on luhtirivi Kankaanpään Rantalasta. Myöhemmin on saatu sotamiehen aitta, sepän paja, puuliiteri sekä viimeksi Ojalan torppa Tuiskulasta. Torppa on sisutettu ja kalustettu alkuperäiseen tapaan. Museon kokoelmat käsittävät parituhatta luetteloitua esinettä, joista valtaosan on kerännyt museon ”isä”, Tuiskulan seppä Frans Johannes Bärling (1858-1940), ”Sepän pappa”.

Tuiskulan kesäteatteri on vuodesta 1974 lähtien esittänyt Tuiskulan Torpparimuseolla kotiseutuaiheisia näytelmiä, jotka ajoittuvat vuosisadan alkupuoliskolle. Yhtenä toiminnan kantavana ajatuksen on koko ajan ollut köyliöläisen ja satakuntalaisen kansanperinteen esittäminen tavoitteena mahdollisimman aito ajan- ja tapainkuvaus.

Kuninkaanlähde

Kankaanpään kylässä on 1,5 hehtaarin suuruinen Kuninkaanlähde. Lähteen rannalla on 1800-luvulta peräisin oleva hirsinen myllyrakennus. Nimeään Kuninkaanlähde on kantanut juhannuksesta 1775, jolloin Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III vieraili kylässä. Kankaanpäässä oli tuolloin armeijan leiripaikka, ja kuningas oli Köyliössä tarkastaakseen kuninkaallisen henkirakuunarykmentin harjoituksia.

Juhannuksena 1775 käytiin Kuninkaanlähteen rannalla kaksintaistelu. Kuninkaalliset henkivartijat Grüner ja Stierneld riitaantuivat, kuten kerrotaan, erään neitosen takia. Grüner sai taistelussa kuolettavan haavan, 24-vuotias vainaja haudattiin Köyliön kirkon lattian alle kivihautaan.

Pyhän Henrikin tie



Köyliön ja Nousiaisten välillä kulkenut muinaistie on tunnettu kautta vuosisatojen Pyhän Henrikin eli Sant Henrikin tienä. Nimensä se on saanut Henrik-piispan ruumissaatosta. Noin 140 kilometrin pituinen Pyhän Henrikin tien retkeilyreitti otettiin käyttöön kesällä 1979, Reitin kulku on merkitty maastoon muovinauhoin.



Pyhän Henrikin tien varrella Yttilän kylässä sijaitsee Museokoulu. Köyliön ensimmäinen koulurakennus valmistui vuonna 1881. Koulu on nykyään kyläläisten kokoontumispaikka.

 

 

Menneitten sukupolvien työlle
	Köyliö-Seura Ry
	Köyliön kunta

Ystävykset

Emil Cedercreutz
(pronssi, ajoittamaton)

Ystävykset-veistos on yhteistyötä ja ystävyyttä henkivä rintakuva miehestä, joka nojaa hevoseen pitäen kättään tämän turvan alla.

Emil Cedercreutzin Ystävykset-patsas seisoo nyt arvokkaan kauniina Köyliön Kepolan taajamassa Köyliön kunnantalon edessä kertomassa jälkipolville sekä taiteilijasta että hänen rakkaudestaan hevosiin ja Satakunnan väestöön.