Köyliön ja koko
Suomen kirjoitettu historia alkaa talonpoika
Lallista, hänen emännästään Kertusta ja piispa
Henrikistä. Ensimmäinen tapahtuma, jonka aika,
paikka ja päähenkilöt joltisellakin varmuudella
tiedetään, on piispa Henrikin surma Köyliönjärven
jäällä tammikuun 20. Päivänä 1156.
Lalli oli legendan
mukaan Köyliön nykyisessä Kirkkosaaressa sijainneen
kartanon isäntä. Kirkko otti kostoksi surmatyöstä
kartanon haltuunsa ja määräsi sen kuulumaan Turun
piispoille. Uskonpuhdistuksen jälkeen maat
palautettiin kuninkaalle ja valtiolle. Nykyään
kartano on yksityisomistuksessa ja tila on
huomattava erikoiskasvien tuottaja.
Kuntakeskuksessa
Kepolassa on professori Aimo Tukiaisen veistämä
Lallin patsas, joka paljastettiin vuonna 1989.
Perimätiedon mukaan
Lalli surmasi piispan Köyliönjärven pohjoispäässä
olevan Kirkkokarin läheisyydessä. Saarella on
sijainnut Köyliön ensimmäinen kirkko, joka on ollut
käytössä vielä 1420-luvulla. Paikalle on pystytetty
vuonna 1955 muistokivi, joka kertoo kristinuskoon
Suomeen tulosta. Kirkkokari on nykyisin ainoa
roomalaiskato-
listen pyhiinvaelluspaikka Pohjolassa. Vuosittain
ennen juhannusta saarella pidetään katolinen
muistomessu.
Köyliön ja
Nousiaisten välillä kulkenut muinaistie on tunnettu
Pyhän Henrikin eli Sant Henrikin tienä. Nimensä se
on saanut Henrik-piispan ruumissaatosta. Noin 140
kilometrin pituinen Pyhän Henrikin tien
retkeilyreitti on merkitty maastoon muovinauhoin.
Juhannusaattona
Lalli renkeineen kantaa vapaaehtoista siltaveroa
Kirkkosaareen johtavalla Polsun sillalla. Kertyneet
varat käytetään hyväntekeväisyyteen.
